Kännyköiden kanssa on jo arkipäivää siirtää tiedostoja, erityisesti kuvia, langattomasti joko kotona wifin yli tai sitten jonkun pilvipalvelun kautta. Monilla puhelin synkkaa kaikki otetut valokuvat iCloudin, GoogleDriven, OneDriven tai jonkun muun pilvipalvelun kautta. Tämä helpottaa elämää huomattaavasti, kaikki kuvat ovat heti saatavilla kun vain käynnistää tietokoneen. Ei tarvitse leikkiä usb-kaapeleiden, tai enemmänkin narujen, kanssa. Ihmetellä että mihin se piuhan pätkä nyt on jäänyt, hakea laturista piuha, joka kerralla hukkuu työpöydälle tai missä ikinä sen kuvien siirtämisen suorittaa. Puhumattakaan siitä ajasta, joka tuhraantuu kun odottelee kaikkien kuvien valuminen sitä narua pitkin kestää.

Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa miksi kameroiden kanssa on pitänyt näinkin pitkään kärsiä ennen kuin on tarjolla kohtuullisia langattomia ratkaisuita. Tietty niitä on jo ollut jonkin aikaa, ei se ole mitenkään tämän vuoden juttu, mutta tuntuu että vasta parin viimeisen vuoden aikana hommasta on tullut jotensakin järkevää puuhaa.

Itselläni ensimmäinen langattomasti kuvia siirtävä kamera on Sony NEX-5T. Kyseessä on wifillä ja NFC:llä varustettu peilitön pikkukamera, josta tykkään vieläkin aivan älyttömästi. Kameran helppous piilee siinä, että saan ottamani kuvat siirrettyä matkapuhelimelle tai tabletille vain koskettamalla ”NFC kohtia” vastakkain kamerassa ja mobiililaitteessa. Tämän jälkeen laitteet muodostavat yhteyden ja kamerasta valittu tai valitut kuvat loikkaavat langattomasti kameran muistista mobiililaitteeseen. Loistavaa helppoudessa, mutta valitettavasti tällöin siirtyy pakatut jpeg-kuvat, ei esimerkiksi täysikokoiset RAW-tiedostot. Tämä ei ole ongelma jos kuvat on tarkoitus pikaisesti säätää kännykällä ja lähettää vaikkapa Facebookiin tai Instagramiin, miksei sähköpostitse kavereille ja sukulaisille.

Tuon pienen ja näppärän Sonyn peilittömän jälkeen seuraava langattomalla yhteydellä jo tehtaalta varustettu kamerani onkin Nikon D750 järjestelmäkamera. Kameran runkoon on sisäänrakennettu wifi-kikkula ja sen saa kätevästi päälle ja pois valikosta. Fiksut käyttäjät asettavat tuolle toiminnolle vielä pikanäppäimen, eli wifin käyttö on kohtuullisen helppoa. Käytännössä kamerasta lyödään wifi päälle, minkä jälkeen avataan mobiililaitteessa Nikonin sovellus. Sovelluksella voi laukaista sulkimen, valita automaattitarkennuksen kohdan ja siirtää kuvia kamerasta mobiililaitteelle. Eli aivan perustoiminnot, ei mitään suureellista. Tämä kuitenkin riittää pääasiassa, joskaan tälläkään kertaa ei RAW-tiedostot siirry kameralta mobiililaitteelle.

Mobiililaitteiden lisäksi kameraa pystyy langattomasti ohjaamaan tietokoneella esimerkiksi DigiCamControl nimisellä ohjelmalla. Tarjolla on muitakin, mutta oman kokeilun ja kokemuksen mukaan DCC on toiminut parhaiten. Ohjelmassa pystyy säätämään kameraa enemmänkin ja lisäksi tietokoneen näytöltä voi seurata LiveView-tilassa mitä kamera näkee. Valitettavasti en ole onnistunut löytämään ohjelmaa jolla voisi hoitaa videokuvauksen aloittamisen ja kuvan seuraamisen tietokoneen näytöllä. Ohjelma siis tunnistaa D750:sen, kunhan se on liitetty läppäriin wifin avulla. DCC:llä kuvia otettaessa kuvat tallentuvat jpeg-muodossa myös tietokoneelle, lisäksi kuvia voi siirtää wifin yli erikseenkin.

Valitettavasti kumpikaan tehtaan ratkaisu, Sonyn tai Nikonin, ei ole aivan sitä mitä itse etsin. Halusin kahta asiaa, joista videota tehdessä wifin yli tapahtuva kuvan seuraaminen ja tallennuksen ohjaaminen ei näytä olevan mahdollista. Onneksi, ainakin paperilla EyeFi lupaa toimittaa sen toisen asian: haluan että valokuvat siirtyvät tietokoneelle samalla kun valokuvaan. Tähän löytyy jo langallisia ratkaisuita, mutta haluan langattoman sen helppouden takia. Kun läppäri on repussa ja kameralla operoi, ei siihen väliin mielellään mitään kaapelia ota heilumaan ja tarttumaan oksiin, aitoihin, portaisiin tai mihin lie muuhun mitä kuvauspaikalla sattuu olemaan.

EyeFi myy kahdenlaisia kortteja erikokoisina. Ensimmäinen ja suosituin, EyeFi Mobi, on myös edullisempi kuin EyeFi Mobi PRO. Nykyisellään vain PRO:n saa 32Gb versiona, mutta tilasin omani kun PRO ei ollut vielä markkinoilla ja ”tavallista” Mobia sai 32Gb kapasiteetilla. Samaan aikaan se PRO:n vastine oli EyeFi X2. PRO tuli markkinoille 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Kapasiteetin lisäksi olennaisin ero PRO:n ja tavallisen Mobin välillä on se, että näistä kahdesta PRO suostuu siirtämään langattoamsti RAW-kuvia. Lisäksi PRO:lla pystyy valitsemaan yksittäin kuvia kameran galleriasta ja lähettämään ne edelleen. Ammatti- ja varsinkin studiokäyttöön tervetullut etu PRO:ssa on olemassaolevan wifi-verkon käyttö siirtämiseen. Omalla kohdalla se olennaisin ongelma EyeFi Mobissa on RAW-kuvien siirtymättömyys. Tästä huolimatta koen kortin varsin kätevänä ja että se täyttää tarpeeni riittävän hyvin. Sen verran kuitenkin lisään, että jos kortteja tilatessani olisin PRO:n tulosta tiennyt, olisin jäänyt odottamaan sellaisia. Silti en ole ainakaan vielä kokenut suurta pettymystä Mobin kanssa.

Tällä hetkellä en ole ehtinyt kokeilla EyeFi Mobia kuin kännykällä ja Nikon D7000 rungon kanssa, tälläkin setillä vasta hyvin vähän. Kun kortti on kamerassa sisällä, ilmestyy EyeFi-kohta kameran valikkoon. Kun kamera käynnistetään, ryhtyy EyeFi huutelemaan, josko lähellä olisi joku laite johon se on paritettu aiemmin. Yhteys esimerkiksi matkapuhelimeen muodostuu automaattisesti ja nopeasti. Tämän jälkeen jokainen kameralla laukaistu kuva siirtyy kamerasta langattomasti yhdistettyyn laitteeseen. Sovelluksen asetuksista pystyy määrittämään haluaako vastaanottaa kuvat sitä mukaa kun ne lauotaan, vai vasta erikseen valittaessa. Suoraan tilanteessa siirrettyinä kuvan siirtyminen kestää hieman pidempään kuin odotin. Joko olen malttamaton tai sitten kuvien siirto todella kestää yllättävän kauan.

Aion myöhemmin kirjoittaa EyeFi Mobista enemmän, kunhan olen ehtinyt kokeilla korttia kunnolla. Tällä hetkellä tarkoitus olisi kokeilla tietokoneeseen ja eri mobiililaitteisiin liitettynä niin sisällä kuin ulkona räpsiessä. Toiveena olisi saada kuvat siirtymään tietokoneella kansioon, joka sitten synkronoituu automaattisesti Dropboxin, Google Driven tai muun vastaavan pilvipalvelun kautta saataville millä tahansa muulla laitteella, joka on myös yhteydessä tuohon samaan pilvipalveluun. Esimerkiksi niin että valokuvaaja on räpsimässä kuvia tapahtumassa tai paikassa jossa ei ole mahdollisuutta suoraan säätää kuvia ja toinen henkilö on esimerkiksi toimistolla tai kuvien käsittelyyn sopivammassa paikassa. Tällöin kuvaaja voi keskittyä kuvaamiseen ja toinen henkilö voi hoitaa kuvien pikamuokkauksen ja jakaa ne esimerkiksi Facebookiin, Instagramiin ja ties minne ne sillä kertaa pitää jakaa mahdollisimman nopeasti.

Toivottavasti ehdin saada kokeilut ja niistä kirjoittelemiset hoidettua ennen kesää, milloin yllä mainittu skenaario on materialisoitumassa eteen, mahdollisesti useammankin kerran. Sitä odotellessa. Tosin saatan matkanvarrella kirjoittaa myös enemmän tuosta Sony NEX-5T:stä, on muuten mainio kamera.