Syksy pimenee, kaikkialla on märkää ja harmaata, eikä valokuvausta harrastavan ihmisen elämä tunnu yhtäkkiä akkujen lataamisen tai muistikorttien tyhjentämisen arvoiselta. Ainakin moni aktiivisesti kameran kanssa puuhasteleva tuntuu ajattelevan niin. Myönnän, että jopa itse olen ajoittain meinannut valua tuohon apatian tilaan. Pahinta siinä on se, että se tulee usein yllättävän kalliiksi. Yhtäkkiä valokuvaaminen ei tunnu mielekkäältä, mutta ymmärtää, että pian on talvi ja nietokset.

Kalliiksi se tulee siksi, että yhtäkkiä on aikaa selailla netissä verkkokauppoja ja huutokauppasivustoja. Mieleen tulee kaikkea tarpeellista, jonka hankkiminen aivan varmasti lisäisi intoa uuden oppimiseen tai vähintäänkin tekisi nykyisestä valokuvaamisesta helpompaa ja mukavampaa. Yhtäkkiä ostoskoreista löytyy suotimia, uusia objektiiveja ja muita tarpeellisia tuotteita. Joskus on jopa välttämätöntä ostaa kokonaan uusi kamera. Ehkä jopa heittäytyä villiksi ja vaihtaa kerralta toiseen järjestelmään.

Mitä jos kertoisin, että se ei olekaan välttämätöntä? Entä jos joulun jälkeenkin voisi syödä muutakin kuin naapurin opiskelijoilta varastettuja nuudeleita? Tietysti aina voi ostaa niitä tärkeitä härveleitä, mutta miksei samalla tekisi jotain muuta?

Pääosin meillä valokuvausta harrastavilla kalustoasiat ovat kunnossa. Joskus harvoin on tarvetta ostaa jotain uutta tai päivittää jotain, mutta suurimmaksi osaksi kyse on vain ja ainoastaan uusien lelujen lähes sairaalloisesta haalimisesta. Tunnustan ensimmäisten joukossa olevani yksi tämän taudin kantajista ja siitä kärsivistä. Tai nauttivista, miten sen ottaa. Olen silti huomannut, että tämän osteluun maanittelevan kauden voisi viettää tehokkaasti ilman kohtuutonta (tai siis, kohtuullistahan se aina on) rahan menoa johonkin uuteen leluun.

Valokuvausta harrastavilla tuntuu kaikilla olevan sama ongelma kuin itselläni: kameralla tulee otettua paljon kuvia, mutta harvoin aika ja innostus riittävät niiden kuvien jälkikäsittelyyn. Useimmiten työstämme ehkä pari parasta valokuvausreissun kuvista ja loput jäävät makaamaan kiintolevylle tai muuhun varastoon. Nyt on mitä mainiointa aikaa käydä niiden kuvien kimppuun! Lisäksi on varmasti motivoivaa kaivaa esiin esimerkiksi kuvia muutaman vuoden takaa. Katsella miten teknisesti on  valokuvaajana kehittynyt, tai vaan miten kuvia katsoo nyt eri silmin kuin sillä hetkellä, kun painoi kameran laukaisinta. Lisäksi nuo vuodet ovat varmasti helpottaneet etäisyyden ottamista kuvaustilanteeseen, kuvassa saattaa näkyä jotain uutta. Miksei siis kävisi sellaisen kuvan kimppuun, joka on jo ennestään tuttu, mutta koskematon ja josta löytää jotain uutta?

Samalla voi vihdoinkin ottaa itseään niskasta kiinni ja opetella niitä kuvankäsittelytekniikoita, joita on pitkään halunnut osata ja joita on pitänyt kokeilla jo aikaisemmin. Väitän, että homman aloitettuaan siitä ei meinaa malttaa päästää irti. Samalla löytyy varmasti intoa kaivaa ne viime kuussa kuvatut muuttolinnut tai muut kuvat, joista ei silloin meinannut löytyä mitään kiinnostavaa.

Tämän lisäksi nyt syksyn hämärässä on mitä mainiointa harjoitella sellaisia juttuja, joita ei muuten tulisi edes kokeiltua: hämärässä kuvaamista, pitkiä valotuksia ja ehkä ihan uusia kohteita. Kaupungit eivät kuole, vaan heräävät aivan uudella tavalla henkiin. Raitiovaunu kulkemassa ruudun läpi 20 sekunnin valotuksessa tai uusia näkökulmia varjojen ja valojen leikkiessä rakennuksien välissä ja seinillä. Vaikka kaikki tämä olisikin jo tuttua ja arkea, löytyy aivan varmasti jotain sellaista, mitä ei kesäisessä valossa tai lumisena talvena saa toteutettua.

Itse aion nyt alkavana viikonloppuna kuvata myrskyävää merta. Haluan löytää tasapainon myrskyn vangitsemisen ja hieman pidemmän valotusajan väliltä, unohtamatta sopivaa valoa kuvassa. Väitän, että viikonlopun aikana kiroan itseni, kamerankäyttötaitoni, kamerani ja objektiivini muutamaan kertaan alimpaan helvettiin. Kuitenkin uskon herääväni maanantaina aamulla tuntien itseni voittajaksi. Ainakin nyt valokuvaamisen suhteen. Tämä siksi, että aivan varmasti saan muutaman hyvän ruudun talteen, opin jotain uutta ja mikä parasta, saatan kuvata jotain aivan muuta kuin minkä takia kameralaukun pakkaan tänään.